Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta

Tukihenkilön tai -perheen järjestäminen perustuu palvelutarpeeseen ja asiakassuunnitelmaan. Lisäksi on tärkeää tehdä selkeä sopimus ja suunnitelma tukisuhteen tavoitteista, tiiviydestä ja kestosta. Suunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja tukihenkilön tai -perheen kanssa ja se tarkistetaan sovituin määräajoin.

Tukihenkilötoiminnassa tuettava ja tukihenkilö tapaavat tuettavan omassa elinympäristössä yhteisen tekemisen tai harrastuksen merkeissä. Yhteydenpidon säännöllisyys ja kesto määrittyvät tuettavan tarpeiden perusteella. Tukihenkilötoiminta voi olla vapaaehtoistyötä tai ammatillista toimintaa. Ammatillinen tukihenkilö on esimerkiksi sosiaali-, terveys-, kasvatus-, opetus-, taide-, liikunta-alan tai nuorisotyön ammattilainen, jolla on kokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä.

Vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi sopii luotettava ja turvallinen aikuinen, joka haluaa toimia tukihenkilönä. Tukihenkilöllä on oltava riittävän tasapainoinen elämäntilanne, tarpeeksi aikaa tukihenkilötoiminnalle sekä motivaationa vilpitön halu toimia maallikkoauttajana.

Tukiperhetoiminnassa tuettava osallistuu normaaliin arkielämään tukiperheessä ja yöpyy tukiperheen luona esimerkiksi viikonloppuisin tai sovittaessa pidempään, kuten loman aikana. Tukiperhe on tavallinen perhe, jolla on 

- aikaa ja tilaa vieraalle lapselle
- kykyä ja halua vastata lapsen ja perheen tarpeisiin, joskus vaativiinkin tilanteisiin
- kykyä toimia yhteistyössä lapsen perheen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa
- kykyä kohdata ja suvaita erilaisuutta
- myönteisyyttä ja avoimuutta
- joustavuutta ja sitoutuneisuutta.

0−3-vuotiaiden lasten tukiperheeltä odotetaan hoitoapua, mutta usein myös tukea vanhemmuuteen ja lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistumiseen. Tukiperheen palveluja voi joskus olla perusteltua tarjota koko perheelle tai lapselle yhdessä vanhemman kanssa. 

Tukiperhetoiminta voidaan kiinnittää myös esimerkiksi nuoren itsenäistymiseen ja